Temppuja ja havaintoja

Naava oppii nopeasti erilaisia temppuja ja nauttii niiden tekemisestä.
Päiväkodissa yllättäen Naava tekee tehtäviä yhtä hyvin kuin kotona. Kärsimätön se on vielä odottamaan ja hätiköi tekemään osaamiaan juttuja. Lapsista se on vain hauskaa.

Retkeily on toki kaikista hauskaa ja niin myös meidän lapsista ja Naavasta. Metsässä on tietysti evästauko ja Naava odottaa hienosti vuoroaan :)

Jottei kaikki kuulosta aina niin onnistuneelta ja helpolta on kerrottava eräs keskiviikko aamu. Ryhmässä oli kova hälinä, lapset vauhdikkaita ja aikuisten keskittyminen sekaisin sijaisten ja uusien tilanteiden johdosta. Silloin myös Naavasta nousi se pentu, joka se toki oikeasti on. Iloisesti juoksenteli ja aiheutti enemmän levottomuutta kuin sitä toivottua keskittymistä. Lapsilla toki oli hauskaa sen kanssa!

Opitaan Naavan kanssa

Naava on todella nauttinut uusien tehtävien opettelusta ja nyt kokeiltiin ensimmäisiä lastenkin kanssa ja hienosti tyttö keskittyi. Intoa tehdä temppu on liikaakin, mikä lasten kanssa on vain hauskaa. Kiva että Naavakin on välillä malttamaton, kun lapsetkin ovat.
Nopan pyörittäminen on nyt mieleinen temppu. Nyt testattiin tunnenoppaa.

Naava myös mielellään kiipeää ämpärin päälle temppuilemaan.

On ollut mahtava huomata, kuinka koirista on tullut lapsille tärkeitä. Naavaa kysellään joka päivä ja sen osallistuminen kaikkeen toimintaan on lapsille tärkeää.

Olen ostanut Naavalle valjaat, joihin sain ommeltuna tarrat. Tarroihin on olemassa nyt reput ja niihin on jatkossa tarkoitus kiinnitellä kuvia jne.

Naava pääsi töihin

Naavan ensimmäinen työpäivä kasvatus- ja kuntoutuskoiraoppilaana oli vuorossa syyskuun alkuun. Naava täytti edellisenä päivänä 6kk. Naavan päivät töissä ovat aluksi lyhyempiä ja se saa kotiväeltä kyydin aiemmin takaisin.

Naavaakin oli jo odotettu, lapset tapasivat Naavan keväällä tutustumisen merkeissä ja ensimmäinen ihmetys olikin, kuinka paljon se oli kasvanut.
Naava oli aivan loistavasti lasten kanssa. Innoissaan, mutta rauhassa kuitenkin. Toki meillä on paljon harjoiteltavaa vielä. Naavakin pääsi metsäretkelle. Koska Naava pitää kepeistä ja kävyistä, joista Halla ei niinkään ole ollut kiinnostunut, se myös sai niitä paljon.

Halaus

Piirillä opiskelemassa

keppejä

Jonossa kävelyä pitää vielä treenata

Keppejä

Syksy saapui ja työt alkoivat

Elokuussa jatkui päiväkodin toimintakausi ja tietysti myös koirien työt. Työpäiväksi on valikoitunut pääsääntöisesti keskiviikko. Ryhmällämme on retkipäivä silloin ja metsäretket ovat ehdottomasti parhaita. Kun retket suuntaavat muualle, koirapäivääkin voidaan muuttaa.

Halla lähti innoissaan ensimmäisenä päivänä töihin, vaikka lämpötila olikin turhan korkea. Saimme parhaan mahdollisen vastaanoton lapsilta. Hallaa oli jo kovasti odotettu ja tunne siitä kuinka oikealla asialla olemma vahvistui. Aamun päiväkotiin tulo sujuu vanhempien mukaan ripeästi, kun on koira tulossa. Hallan nimi muistui kaikille ja hurja määrä rapsutuksia ja halauksia odotti. Halla suhtautui kaikkeen tapansa mukaan lattioilla maaten.
Ohjelmassa oli metsäretki ja metsän varjossa olikin onneksi viileämpi. Halla seuraili lasten touhuja ja toimi tärkeässä lohduttajan virassa, kun leikeissä tuli vahinko ja itketti.

Opiskelemaan

Pääsin opiskelemaan  Koira-avusteinen työskentely oppimisen ja kasvun tukena koulutusta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Koulutus on OHR rahoitteinen. Odottelen innoissani koulutusta ja sen uutta antia.

Testiä ja lomaa

Halla suoritti kasvatus ja kuntoutuskoirien soveltuvuuskokeen helteisessä Helsingissä. Testi oli mukava ja Hallalla tuntui olevan hauskaa ihmisten huomioidessa.

Kesäkuussa Halla vieraili päiväkodissa enää kerran. Helle ja ikä eivät ole hyvä yhdistelmä. Vaikka Halla kotona jaksaakin hyvin myös helteellä on tilanne aivan eri töissä.

Heinäkuu vietetään muutenkin lomaa ja syksyllä uudella innolla.

Naava kasvaa silmissä ja oppii kokoajan uutta. Naavan kanssa on kuljettu monissa paikoissa, ihan vaan totuttelemassa. Luonteeltaan tyttö on todella reipas ja avoin. Kaupungilla pyörät, mopot, rullalaudat jne. vaan herättävät kiinnostuksen mennä tutkimaan lisää. Pentukoulussa on käyty lisäoppeja hakemassa.

Naava 16 vkoa

Tärkeä harjoiteltava asia kotona on nyt hyppimisen lopettaminen. Naava ei onneksi ole kova hyppimään, mutta välillä hyppää vasten. Tämän haluaisin kokonaan pois, jotta isona olisi helpompi olla lasten kanssa. Naava oppii todella nopeasti uusia asioita ja on yleensä innokas tekijä. Keskittyminen on toki lyhyttä tässä iässä. 

Kaikenlaista koulutusta

Kävimme Hallan kanssa kertomassa toiminnastamme kaupungin muille varhaiskasvatuksen erityisopettajille. Hienoa huomata että toiminnasta ollaan innostuneita ja saimme positiivista palautetta

Halla otti rennosti kouluttamisen

Pikku Naavan kanssa on harjoiteltu monia uusia asioita. Peruskäskyjä istu, maahan, koske jne. Tyttö on innokas oppija, vaikka toki ne opetteluhetket ovat vielä lyhyitä.

Tulevassa työpaikassakin käytiin tutustumassa. Naava oli ainakin yhtä innoissaan kuin lapset. Naava kävi innokkaasti tutkimassa kaikki paikat ja antoi monta pusua innokkaille rapsuttajille.

 Lelujen tutkiminen ja ympäriinsä kuljeskelu ei yhtään pelottanut. Naava on muutenkin erittäin rohkea ja reipas pentu, joka ei hämmästy oikeastaan mistään.

Itselleni oli selvää pentua otettaessa että nimenomaan rohkea. Kaikenlaista muuta voidaan opettaa, mutta juuri tuo kaikesta innostunut ja rohkeasti uuteen tutustuminen on aivan välttämätöntä. Pienten lasten kanssa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista eikä ääntä ainakaan puutu. Jos koira pelästyy sellaista ja jää arastelemaan tilanteita, ei koiran itsensä ole mukavaa olla töissä. Arka koira ei sovi päiväkotiin.

Siitä se ajatus sitten lähti

Tämä Blogi on lähinnä omaksi ilokseni ja hyödyksi ylös kirjoitettuja asioita ammattimaisesta koira-avusteisesta toiminnasta päiväkodissa. Minusta, Hallasta ja Naavasta sekä siitä miten kaikki etenee. Olen varhaiskasvatuksen erityisopettaja Reetta. Olen lähes koko ikäni harrastanut koiria, viimeiset vuodet valjakkoajoa alaskanmalamuuttien kanssa. Pitkään olen haaveillut koiran kanssa päiväkodissa toimimisesta, mutta vasta nyt uskalsin siihen lähteä. Kävin koulutuskeskus Salpauksen ammattimaisen koira-avusteisen koulutuksen ja lähdin kokeilemaan työtä Hallan kanssa. Halla on otettu ilolla vastaan ja minulla on mahtava työpaikka ja työyhteisö, joka on ollut kiinnostunut ja kannustava.

Halla on jo 11v suomenlapinkoira, joka ei luonnollisestikaan voi kauaa tätä tehdä. Nyt Halla vielä nauttii päiväkotipäivistä ja sen mahtava taito vetäytyä itse omaan häkkiinsä lepäilemään, kun siltä tuntuu auttaa paljon.

Halla 

Hallan kanssa harjoittelu on kuitenkin vahvistanut halua ja intoa tehdä koira-avusteisesti työtä. Nyt kotona on kasvamassa Naava, suomenlapinkoira pentu, josta toivottavasti kasvaa isona Hallan veroinen työkaveri

Naava 7vkoa